Kuvasatoa

Kävin sunnuntaina kastelemassa kasvimaatani ja kuvasin paikkaa. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa.

Tuo näyttää kyllä enemmän härkäpapupensaalta kuin rivistöltä.

Härkäpavunpalot

Poimin yhden palon ja avasin. Annetaan muiden papujen kasvaa rauhassa kokoa. Eikö olekin kaunis? 

Mansikkamaa-kokeiluni

Perunapelto

Aurinkokukat kasvavat vielä pituutta ja unikkokukat alkavat kukkia. 

Yksi ainokainen hernepalko bongattu.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka

Heinäkuussa aloin taas innostua kylvämisestä. Vaikkei heinäkuu ole kylvökuukausi.  Edellisessä postauksessa kirjoitin jo herneistä. Eli siis perustin hernerivistön  kasvimaalle. Viime viikonloppuna minää ajattelin käydä vilkaisemassa kasvimaatani. Huomasin, että mulla on kyllä hieman tilaa. Koska halla vei minun kesäkurpitsataimeni  ja siellä löytyy paikka - mansikoille.

Tottakai mansikoita pitää löytyä kasvimaalta. Kävin K-raudassa ja siellä oli tilauksessa tarjous. Tarjouksessa oli 50 litrainen Biolan mansikkamaa-multapussi 7.70eurolla.  Tehdään reiät sinne pussiin ja sitten taimet vain siihen. Mansikat ovat monivuotisia kasveja joten pieni kokeilu on paikallaan.

Perunakasvit ovat jo yli metrin korkuisia. Olen kitkennyt rikkaruohoja ja kerännyt nokkosia nokkosvettä varten. Olen kyllä ihmetellyt perunankasvien kokoa ja toivottavasti myyrät eivät ole huomanneet minun perunapeltoani.

Härkäpapupensaat ovat jo 1,2 metrin korkuisia. Toivottavasti ei ole kasvimaalla jättimäisiä rusakoita.:)

Minulle kävi kyllä surullinen juttu kasvimaallani. Minun kastelukannuni on ollut kallellaan ja sinne on ryöminyt myyränpoikanen ja se  kuoli sinne kastelukannuun. Huomasin vasta siinä vaiheessa, kun ihmettelin kastelukannun tukkoisuutta. Ajattelin ensin sen johtuvan etanoista. Järkytykseni asiasta on ollut luonnollisesti suuri. Tämä on kyllä hyvä opetus, ettei koskaan laita kastelukannua kallelleen ja se, että tarkista ensin kastelukannun sisältö kun täyttää sen vedellä. Yäk.

Sain myös allergiakohtauksen kasvimaalla. Joku ötökkä puri alahuuleeni ja se turposi. Kun hieroin sitä kortisonivoiteella niin se laski muutamassa tunnissa. En tiedä mikä ötökkä se oli.

Nyt ilmat ovat olleet helteisiä, tuulisia ja kuivia. Nuo kaikki syyt tarkoittavat kastelureissujen olevan päivittäisiä Kivinokan palstalle.

Historiasta. Suosittelen lämpimästi Haapasen kirjaa kuin Sörkän rysäkeisarit. Kirjassa sivutaan hieman Kivinokan historiaa. Kirja on upeasti kirjoitettu ja en voi muuta kuin hämmästellä sen ajan kuvauksia ja sen ajan elämää.

Kuvia en ole ottanut viime reissussa. Olen vain nauttinut rauhasta ja olla omien ajatuksien kanssa. Olla läsnä tässä ja nyt. Siinä se juuri on parasta puutarhan hoidossa. Tehdä mitä voi ja se riittää.

Mukavaa heinäkuun jatkoa :)

Heinäkuu 7.7.

Kylläpä aika rientää nopeasti, ainakin viljelypalstalla.

Huomaan, että ajattelen usein viljelypalstaa, että mitä kaikkea sinne pitää tehdä ja kuitenkin kun tulen palstalla niin hämmennyn vain enemmän. Välillä jopa rikkaruohojen määrä yllättää minut. Vastahan minä kitkesin nuo pois. Täytyy vain ihailla rikkaruohojen sitkeyttä, elämänhalua ja sen verkostoitumistaitoa. :)

Oikeasti voin myös ihmetellä, että kuinka pienestä siemenestä voi tulla jotain. Minulla oli keväällä erikokoisia siemeniä. Mansikkasiemen on sellainen todella pieni siemen, niin nyt on jo kasvanut taimenkokoisia lehtejä, Ehkäpä siirrän sen Kivinokan viljelypalstalle.

Ne perunat!! Uskomatonta, mutta nyt ne ovat ihan jättisuuria perunakasveja. En ymmärrä miten ne ovat kasvaneet pituutta parissa viikossa. Juuri pari viikkoa sitten surkuttelin palstan pienikokoisuutta ja harmittelin hallan vievän suuren satoni. Tänään kävin multaamassa ne perunat. Mulla meni perunoiden multaamiseen 90 litraa multaa.

Tänään kylvin myös herneet. Laitan nyt ne herneenpalot harson alle että itäminen lähtisi kasvaamaan nopeammin. Jospa elokuun-syyskuussa saadaan hieman herneitä. Toivossa on aina hyvä elää.

Olen kierrellyt monessa paikassa utelemassa viljelypalstoja. Huomaan, että monenlaisia viljelypalstoja löytyy. Monella on ihan omat konstit. Yhtä ainoaa tapaa ei ole. Ihanaa huomata monen luovuuden kukkivan palstoilla. Monella on ilonpilke silmänkulmassa viljelypalstalla. En ole uskaltanut ottaa kuvia muiden viljelypalstoilta ja laittaa tänne. Päätän haastaa Teidät lukijat tutustumaan Kivinokkaan ihan ominpäin. Kun kirjoitan tänne juttuja niin huomaan, etten voi selittää teille maan tuoksua, kesätuulen huokailua poskea vasten. En voi kaikkea kuvailla, kuten esimerkiksi erään viljelypalstan mansikkatarhan varasta. Varis lensi mansikkatarhan esteelle ja nokki sieltä mansikan irti ja lensi tyytyväisenä tiehensä. En voi kaikkea naapureiden juttuja selittää tänne.

Huomaan, miten mietin viljelypalstani maan ravinnepitoisuutta ja huomaan pohtivani, että mitä kaikkea ravinteita minun täytyy kaataa palstalle. Pitääkö kalkkia keväällä tai voinko tehdä nyt nokkosvettä. Pitääkö minun ottaa maanäyte tutkittavaksi, että osaan ensi keväällä varustautua hyvin.

Ja ne mullat. Puutarhamyymäöissä myydään monenlaisia multaa niin joudun aina miettimään, että mitä multaa ostan ja miten paljon. Suoraan sanoen en vieläkään ymmärrä niiden eroa. Tuntuu toisaalta tyhmältä tuoda multaa sinne, kun savimaa kuitenkin muokkaa multaa saviseksi. Toisaalta miten saveuttuminen muodostuu. Kaikkea näitä pohdiskelen.

Sitten viljelypalstan elämä. Se on niin rikas.Palstalla on monenlaisia ötököitä. On aina kiehtovaa ihmetellä ötököitä kasvimaalla. On tuhatjalkoja, monenlaisia koppakuoriaisia ja etanat. Palstalla on runsaasti kastematoja.

Mun palstalla on käynyt vieraita ihmetelemässä mun palstaa. Äitini nauraa minun perunapellolleni ja hän sanoo, että minun täytyy pitää ystäville perunajuhlat. Tarjoilussa on perunamuusia, perunarieskoja, perunakeittoa. En ole itse perunan ystävä, mutta rakastan rosamunda-perunaa ja myöskin lapin puikulaa. Jospa ensi kesänä viljelen vain näitä kahta lajiketta. Nyt on kai niitä Pirkka-pussiperunoita ja niitä van goghia. Ehkä pidänkin ne juhlat.;-)
Muutamat ystäväni ovat jo käyneet katsomassa viljelypalstaani ja maistellut kanssani tilliä ja minttua. Mintusta yksi mutusteli ja sanoi sen olevan hyvin mielenkiintoinen maku. Näki kyllä silmistä ettei maku miellyttänyt.

Punajuuren lehdet ovat niin kauniin väriset. Ihastelen aina niitä värejä.

Mukavaa on huomata papupensaan kukkivan. Naapurit tosin uhkailevat, että tulee varkaita papupensaalle. Kuulemma rusakot vievät ne papupalot alta aikayksikön.

Olen alkanut tehdä myös uhkarohkeita maisteluretkiä, kun en kaikkea rikkaruohoja tunne taikka erota ruokayrteistä niin alan jo maistella ja jos se on rikkaruohon makuinen niin kitken sen pois. On se aika riskialtista, mutta tietääkseni kukaan ei ole vielä kuollut pieneen määrään rikkaruohoon…

Lopuksi jotain Kivinokasta. Suosittelen lämpimästi Kivinokan kahvilaa. Siellä on ainakin olleet ihania munkkeja. Kahvilan vieressä on pieni eläintarha. On kolme kiliä ja tusina kanoja. Olen vienyt vieraita kahvilaan ja moni ihasteli merinäkymiä ja saan kuulla usein päivittelyä, että miten lähellä olemme keskustaa.

Myöskin olen mainostanut Herttoniemen siirtolapuutarhan Riihelän näyttelyitä. Siellä vaihtuu kerran viikossa näyttely. Minä myöhästyin ikoninäyttelystä pahoin. Olen koko viikon ajatellut käyväni katsomassa juuri sitä näyttelyä. Koska tätini oli ikonimaalari, joten sellainen kiinnostaa kovin paljon.

Mukavaa heinäkuun alkua kaikille lukijoille. :)