lauantai 3. toukokuuta 2014

Viljelypalsta

Viime kesänä manasin taas, että nyt en saa ikinä viljelypalstaa Helsingistä. Olen jonottanut Annalan viljelypalstaa jo melkein 10 vuotta ja olen hävinnyt aina arvonnassa. Sieltä vapautuu kuulemma pari kolme palstaa vuodessa.

Kerroin tästä ystävälleni, joka hankki pienen majan Kivinokasta ja hän ehdotti yhteistä viljelypalstaa. Minä suostuin -tottakai. Hän ryhtyi selvittämään asiaa ja minä kyynisenä en uskonut saavani palstaa Kivinokasta.  Tarkoituksena on hoitaa palstaa yhdessä, meillä on omat puoliskot ja yhteiset penkit.

Sitten eilen lähetin viestiä ystävälleni ja kysyin asiaa. Hän vastasi heti ja sanoi, että meillä on palsta. Hymyilin typertyneenä koko päivän ja olin niin onnellinen. Meillä on palsta!

Tänään sitten tulin palstalle ja olen niin aloittelija etten tunne vielä mitään. Tuntuu, että kannattaa vaan kylmästi kääntää koko maapalan, mutta toisaalta en haluaisi kääntää maata jos siellä sitten on jotain harvinnaista ja hyvinsäilyvää kasvia..

Unelmani on siis saada kukkapenkki, herukkapensas, hyötykasvipenkki, missä voisi kasvattaa mm. härkäpapua, punajuuria, yrttejä, kesäkurpitsaa ja raparperia. Näin aluksi.

Ensin täytyy tosiaankin kääntää maan. Kaikki on niin uutta minulle ja silti on mahdollisuus tähän onneen. Näin se näyttää tänään 3.5.2014.


Ajattelin myös kirjoittaa vähän Kivinokan historiasta tähän blogiin. Olen nyt onnen huumassa, mutta kirjoitan minkä luin tänä aamuna kirjasta:

" Mitä on sörkkalainen ilman Kivinokkaa! Tai mitä on Kivinokka ilman sörkkalaisia. Ilman heidän remuavaa iloansa ja helisevää naurua ja lauluansa. Ei mitään! (…) Iloa ja riemua, laulua ja naurua. Sekä, mikä kaikkien parhainta, kaiken pohjana puhdas ja innostava luokkataistelumieli.(…) Näitä muistellessa paikkaa ankara kaipuu ja ikävä. Tekee mieli jättää kaikki ja lähteä riemunpaikoille Nokkaan, sörkkalaisten pariin-
Nimimerkki "Puli", Myrskykello-lehti 31.8.1925."

Tämä on niin enteilevää. Asun tällä hetkellä keskellä Helsinginkatua, määrittelen itseni kalliolaiseksi, mutta kalliossa asuva ystäväni sanoi karseasti siihen, että asun itseasiassa Harjussa. Sörnäinen on noin 400 metrin päässä asunnostani.

Tämä kesä menee työtä tehden ja toimin sitten kuin ennen vanhaan työväki teki täällä Sörnäisessä eli lähtevät töiden jälkeen Kivinokkaan. Harmi, ettei ole -vielä- mökkiä Kivinokassa, että voisi asua yön Kivinokassa.

Kivinokka oli itseasiassa Sörnäisten tehtaiden työntekijöiden virkistyspaikka jo vuodesta 1900-luvun jälkeen. Tulen kirjoittamaan asiasta kyllä lisää. Allaoleva kuva on Kansan arkistosta. Veneeseen mahtui 80 henkilöä ja kuva on otettu vuonna 1922. Kuvassa työväki soutelee Kivinokkaan. Silloin oli säännöllinen veneyhteys Sörnäisen rannasta Kivinokkaan.  Veneen nimi oli Komeetta. Kertoneeko nimi veneen vauhdista, enpä lähde veikkaamaan.